Renault Zoe 41 kWh tulee olemaan erittäin houkutteleva sähköauto!

No jopas mainio uutinen. Kuuluttamasi 40kWh akku onkin yhtäkkiä saatavilla. Hintakin on alhaisempi kuin on osattu odottaa. Mainiota!
250km alkaa tosiaan olla jo hyvä matka. sillä sellaisen kun päästelee, niin mielellään useat jo leputtavat makuhermojaan kahvikupin ääressä =)

Semmoinenkin tuli mieleen, että jos akkupaketti on saman kokoinen (vain hieman painavampi, jos linkin tekstiin on uskominen), olisiko se myös saman muotoinen. Jos nimittäin oikein käsitin tuolta, niin akku on "sama" mutta kennoston energiatiheyttä on kasvatettu. Tämä silloin tarkoittaisi juuri sitä mitä mietin tuolla toisaalla, että ne jotka liisaavat akkunsa, saattavat saada tällaisen uuden akun vahnaan Zoehinsa...
Eli jos koko ja muoto on sama ja kennomäärä on sama, käsittääkseni minkään ei pitäisi olla esteenä tuollaiselle vaihdolle. Koko ja muoto mahdollistavat fyysisen sopivuuden ja kennojen määrä taas jännitteellisen. Mielenkiintoista nähdä miten käy.

Kyllä tosiaan olisi suotavaa saada näihin vanhoihin malleihin akkujen upgradeja.

Mietin tuota 43kW lataustehoa. Koska mitä ilmeisimmin autossa on omat laturit kaikelle lataussähkölle, eikä DC latausmahdollisuutta ole olenkaan, niin tuo 43kW:n lataus tarkoittaa 63A:n kolmivaihevirran syöttöä. Toki isoimmissa paikoissa (kauppakeskukset yms.) voisi olla mahdollisuus ehkä tuollaisenkin virran antoon. Vaan tarkoittaisiko se monesti sitä, että sen voisi tarjota, pitäisi omaakin "sulake kokoa" kasvattaa? Kuitenkin, jos kaksi paikkaa esim. on käytettävissä on 86kW syöttö pelkästään sähköautolauksen mahdollistamiseen jo aika tyyris. 125A pääsulakekoko tuohon ei periaatteessa riitä ja seuraava koko on 160A. Tai no jos latausteho on ns. tasan 43kW niin virran tarve per vaihe olisi 62,32A eli jäisi juuri alle 125A (124,64A). Siis kahden samanlaisen tolpan kanssa.
En nyt tähän hätään löytänyt 125A hinnastoja muuten kuin perustamisen osalta joka oli 8800€. Perusmaksut löysin joltain yhtiöltä 100A ja 160A liittymiin ja ne olivat 100A osalta n.110€/kk ja 160A osalta n.164€/kk. Eli suunnilleen ampeerien verran ja vähän päälle.
Toisin sanoen kustannukset ilman perustamiskustannuksia ja kulutusta yms. n. 130€ keskihinnalla tuo kustantaisi latauksen tarjoajalle 1560€/vuosi.
En tiedä sitten kuinka useassa maksullisessa ns. pikalatauspaikassa taas olisi tuollaiseenkin 43kW:n mahdollisuus. Eli onko Suomessa kuinka tarpeen 43kW:n latausmahdollisuus ylipätään, ainakaan tänäpäivänä?

Toisaalta kotilatauslaite 25A syöttöjen takana voisi olla "helposti" sen 3*16A eli 11kW. Tuollaisen tehon kanssa tyhjästä täyteen (joka ei liene kuitenkaan jokapäiväistä edes, eikä akku taida sitä 41kW vastaan ottaa) veisi vajaan neljä tuntia. Jonka luulisi riittävän siihen, että akku on yleensä täynnä aamulla töihin lähdettäessä. Jos olen oikein ymmärtänyt, jotkut kauppakeskukset jo tarjoavat jopa 32A latausta type 2 rasiastaan. Ei toki kaikki mutta osa. Toki 16A on mainio yhtä lailla. Mutten ole 63A rasioista vielä kuullut =). Ehkäpä pian kuulen...

Sitä en tiedä miten suuremmissa paikoissa tehon saanti on todellisuudessa järjestetty. Kenties ns. tehosyötöillä (vaikka 20kV), tällöin hinta toki halpenee ilmeisesti huomattavasti, ehkä jopa kWh hinta. Ainakaan uutta syöttöä ei tarvittaisi sähkölaitoksen osalta.

Tässä taas pöhköä pohdintaa poukkoillen ajatuksista toisiin. Toivottavasti kuitenkin jotain saa kiinni, eikä tunnu liian häiritsevältä ;)

43 kW pikalatausta pystyy hyödyntämään käytännössä vain pikalatureilla, joissa on tarjolla juuri tuota AC-pikalatausta. Näitä on lähimmät, eli Lahdesjärvi, Tiiriö ja Hyvinkää. Esim JKL ei ole.

Kotioloissa itse lataisin kuten kuvasit 3*25 pääsulakkeiden takia type2-rasiallisessa latauslaitteessa rajoitettua 11 kW kolmesta vaiheesta. Sekin olisi lähes kolme kertaa nopeampaa kuin nyt Leafin type1 yhdestä vaiheesta.

Eli en ainakaan minä kotioloissa nostaisi tuon takia pääsulakkeiden kokoa. Paine sille olisi itseasiassa pienempi kuin nyt.

Liikekeskustan Type2-rasioista tuo sitten saisi enimmillään sen 22 kW lataustehoa.

Ok, eli 43kW type2 latauspisteitä kuitenkin on. Sekin on hyvä tietää. Eli tavallaan kannattaa sellaistakin toivoa.

Mietin tuossa sellaista myös, että kun ajattelet omia ajojasi, niin kuinka usein reitille osuu 22kW piste? Eli ajatellen siten, että olisit voinut hyödyntää 22kW mutta Leafin tapauksessa se ei onnistu. Eli hyötyisitkö kolmivaihelaturista kuinka paljon, ja saisitko esim. reittejä suunniteltua "mukavimmiksi" jos ei esim. pikalatauspaikkaa tarvitsisi vartavasten hakea?
Ajan oikeastaan takaa tällä sitä, että ajatellen matkakertomuksiasi joissa lataat "vain pikkaisen" lisävirtaa jostain, jotta pääset varsinaiseen paikkaan sitten lataamaan pitkäksi aikaa.
Toki Zoen tapauksessa suurempi akku vähentää joka tapauksessa latausten tarvetta. Ja antaa mahdollisuuden ladata lisäsähkö sopivimmasta paikasta matkan varrella.
Mietin vain, että kuinka usein sitten joutuisi loppujen lopuksi tilanteeseen jossa "oikeasti" tarvitsisi "todella" nopeaa latausta.
Eli ajatellen sitä, että 11kW:n liittymästä saa n.16,5min aikana 3kWh, 22kW -> n6kW ja 43kW -> ~12kW.
Toki mukavaahan se olisi kahvee paussilla saada lähemmäs 100km lisämatkaa, mutta kuinka usein sen tarvitsee, ja etenkin kuinka usein sellainen osuu matkan varrelle? Lähinnä mietin vain omaakin ajoa (minulla ei siis ole vielä sähköautoa ja hintojen vuoksi ei edes pysty kunnolla edes haaveilemaan), useimmiten jos sen +300km paahtaa yhteen suuntaan, sinne myös on jäämässä, eikä aja saman päivän aikana takaisin. Toki jos koko ajan ajaa päivittäin satoja kilometrejä niin silloin alle tunnin pikalataus olisi nannaa =). N. kolme tunnin välein n. 40min paussi ja 500 - 600km olisi vajaassa seitsemässä tunnissa posoteltu =).

Huomasitko, että Q90 malleissa on jostain syystä range 50km pienempi? Ainakin niillä sivuilla joissa kävin katselemassa. R90 oli sen 400km ja Q90 350km. Muuten samat tiedot mutta Q-malli oli quick 43kW laturilla ja R-malli 22kW laturilla.
Voisiko tuo isompi laturi muka painaa sen verran enemmän, vai johtuuko latauksesta tai siitä, että käytetään moottorin osia lataukseen ja Quick versiossa on jotain sellaista mitä "Regular" versiossa ei ole. Tehot ja väännöt kuitenkin samat ja mitä ilmeisimmin koppa myös. Vai onko niissä jotain automatiikkaa joka syö akkuja, enemmän. Vaikea sanoa.

Muistin väärin sen rangen vähenemän.
Se oli 30km.
Löysin eräältä sivulta tiedon, että R90 on Rapid charger ja moottori olisi R240 ja Q90 on Quick ja moottori olisi Q210, joten moottorissa on ero. Vaikka tehot ja väänöt samat. Ilmeisesti Q210 sitten on huonompi hyötysuhteeltaan. Tai paino tekee sen hyötysuhteen huonontumisen.
Edelleen arvailua. Mutta kyllä 30km:kin saattaa tuntua.

Pitänee lueskella nuo sivut vielä paremmin. Mutta tässä linkit:
http://myrenaultzoe.com/
http://insideevs.com/new-2017-renault-zoe-ze-40-400-km-range-41-kwh-battery/

Kyllä lähes kaikista Type2-rasioista saisi jopa sen 22 kW. Esim Keski-Suomen reissuilla Jämsässä ja Jyväskylässä P-Paviljongissa/Prisma Seppälässä jne. Toki siitä pohjoiseen hyöty on heikompi, kun seuraava Type2 on vasta Vaskikellossa.

Pikalatauksen sisältävässä autossa on eri moottori (käsittääkseni), kuluttaa enemmän.

Joo, ilmeisesti vanhempi moottori jossa tuo ominaisuus on.

Mielenkiintoista lukea kommentteja tuolta linkeistä.
Siellä mm. yksi 2012 Leaf on menettänyt yhden pykälän akkukapasiteetistaan (15%) 40 000km kohdalla ja toinen 105 000km kohdalla.
Paljon puhutaan siitä miten Nissan on juuri julkaissut 30kWh:n auton hiljan ja nyt Renault sitten samaan hintaan (täällä jopa reilusti halvempaan) 41kWh auton. Säälivät ostaneita. Toisaalta on "tietoa" siitä, että Nissan tuo vanhempiin Leafeihin akkupäivityksen... Ja jos näin on, jäisi uusi Leaf taas "jalkoihin" rangessa.

Kovasti myös spekuloidaan Boltin ja Model 3 vaikutuksista markkinoihin =)

Jos tietoihin on uskomista, mitä nyt olen lukenut. Renault ilmoittaa akun koon juurinkin käytettävän kapasiteetin mukaan. Eli 22kWh tarkoittaa 22kWh ajossa ja ns todellisuudessa akku on isompi. Toisin sanoen tuo 41kWh olisi käytettävissä olevaa kapasiteettia. Mielenkiintoista =)

Moi! Kiinnitin huomiota tässä postauksessa olevaan e/kwh taulukkoon, jossa Tesla Model 3 mukana kahdella eri versiolla. Varmasti aika mahdotonta laskea Model 3:n e/kwh kun akun koosta ei ole tietoa.

Totta. Oletukseni on ollut, että olisi esim. 60 kWh akku (fyysisesti), jonka hinnat alkaen mallissa olisi softalla downgradettu esim. 45 kWh ja sitten maksua vastaan otettaisiin koko kapasiteetti käyttöön. Tämä mallihan Teslalla on ollut jo parikin kertaa käytössä. Tosin siis spekulatiivista.