Vihdoin sähköautovertailu suomalaisessa lehdessä

Tekniikan Maailma julkaisi lehdessä 15/2017 historiansa ensimmäisen sähköautovertailun ja mielestäni hyvää työtä olivat tehneetkin. Olen aika hyvin perehtynyt sähköautoihin, mutta tuota vertailua oli silti mielenkiintoista lukea ja se tarjosi jopa hieman lisätietoakin. Nimittäin en ollut koskaan edes ajatellutkaan, mitä kaikkea Leafissani tapahtuu, kun painan jarrupoljin painettuna virtanappia, eli käynnistän autoni. Nyt tiedän sitten tuonkin, kiitos TM:n. 

Nämä vertailut tarjoavat varmasti monille lukijoille hyvää pohjaa oman seuraavan autonsa valinnan tueksi, kunhan näitä osaa tulkita omat henkilökohtaiset painotuksensa huomioiden myös rivien välistä, kuten varmasti TM:kin haluaakin. Tämän blogitarinan tarkoitus ei ole millään tavalla kyseenalaistaa TM:n vertailua tai sen tuloksia, vaan haluan vain kirjoittaa omat kokemukseni näistä autoista.

Volkswagen e-Golf ansaitusti vertailuvoittoon

Hyvin odotetusti VW eGolf voitti vertailun. Yhdyn mielelläni kaikkiin kehuihin sen ajo-ominaisuuksista sekä saksalaisuuden mukanaan tuomasta positiivisesta jämäkkyydestä. Toki omassa arvioinnissani se jää hännille yksinkertaisesti varusteltuna korkeaksi nousevan hintansa johdosta. Toinen lievästi itseäni eGolfissa häiritsevä seikka, joka ei vertailussa tullut vertailussa ilmi, on sen liian vähäinen sähköautomaisuus. Tarkoitan tällä sitä, että siitä ei mitenkään kovin järkevästi nähnyt pikavilkaisulla esimerkiksi latauksen tilannetta tai akun varausta prosentteina ajon aikana. Olen itse koeajanut täsmälleen saman autoyksilön toukokuussa 2017 ja kirjoittanut siitä oman raporttini. (e-Golf koeajoraportti) Kulutuksissa en päässyt eGolfilla kovin lähelle TM:n mittaamia kulutuksia, vaan minulla sen keskikulutus asettui 13,9 kWh/100 km tasolle lähes 800 km matkan ajalta.

Hyundai Ioniq Electricin siis nostaisin itse lähelle kärkisijaa vertailussa. Etenkin sen pienen kulutuksen johdosta. Koeajoin itse vertailussa ollutta kyseistä autoyksilöä (Ioniq Electric koeajoraportti) jo maaliskuussa 2017, eli merkittävästi kylmemmissä olosuhteissa. Ajoin Ioniqilla yli 1000 km talvisissa olosuhteissa ja moottoritienopeuksiakin käyttäen. Silti kulutus jäi vertailussa e-Golfin saadun tasolle. Vertailussakin todetuista seikoista kuitenkin yksi on sellainen, joka kokeneelle sähköautoiijalle on isompi ärsytys. Ainakaan toistaiseksi sen lämmitystä ja ilmastointia  ei nimittäin voi Euroopassa etäohjata kännykkäsovelluksella ja tuota seikkaa on jo oppinut Leafissakin arvostamaan korkealle. Nimittäin auto on aina liikenteeseen lähtiessä mukavan lämmin tai viileä. Yllättävän usein on myös tilanteita, että olen jättänyt Leafin johonkin hieman pidemmälle latautumaan hitaasti ja haluan kännykän sovelluksella katsoa akun varaustason. Tätäkään ei siis Ioniq tue.

Renault Zoe on vertailun autoista pienin kooltaan, mutta akkunsa kapasiteetilta suurin. Myös omassa koeajossani Zoen kulutus oli korkeampaa tasoa suhtessa Ioniqiin, jopa lähempänä omaa Leafiani, kuin mihin TM oli päässyt. Kuten vertailussakin todetaan, tämä rajoittaa hieman jopa 40 kWh akun mahdollistamaan toimintamatkaa suhteessa Ionioqiin tai e-Golfiin. Hintansa ja sähköautona käytettävyytensä asiosta siis Zoe kamppailee omassa arvioinnissani hyvin tasaväkisesti Ioniqin kanssa kärkisijoista.

Nissan Leafin malli-ikä näkyy ja mielestäni ansaitusti se jää vertailussa useissa kohdissa muiden jälkeen. Tilanne korjautunee kuitenkin pian, sillä 6.9.2017 esitellään täysin uusi Leaf, jonka on ennakoitu omaavan 40 kWh akun ja pienentyneen kulutuksen kautta runsaasti kasvaneen toimintamatkan. Nissan Leaf 30 kWh koeajoraporttini

Hieman harmillisena pidän, että vertailusta puuttui BMW i3 sekä uusin tulokas Kia Soul EV. Näistä olen Bemarin ajanut ja kirjoittanut koeajoraporttini http://www.autotie.fi/tien-sivusta/sahkoautoileva-motoristi/bmw-i3-koeajoraportti

Kaikkien autojen ajo-ominaisuudet riittävät ainakin minulle

Itselläni on sellainen käytännön kokemus näistä kaikista autoista, että näiden vertailun autojen ajo-ominaisuudet ovat omaan käyttööni täysin riittävät. Toki allekirjoitan TM:n havainnoiman VW:n alustan erinomaisuuden, mutta en koe VW:n paremman alustan tuovan omaan käyttööni mitään lisäarvoa.

Sisätilojen riittävyys on henkilökohtaista

Kaikkien autojen sisätilat ovat omaan käyttööni täysin riittävät tai jopa ruhtinaalliset huomioiden myös tavaratilat. Toki tämä on seikka, joka jokaisen on helppo todeta omalla koeajollaan. Mahtuvatko perheen jäsenet mahdollisine lastenistuimineen ja rattaineen kyytiin? Sen verran on pakko todeta omasta käytöstä, että Leafin tavaratila on käytännössä yllättävän tilava.

Latausajoissa eroja

Vertailu ei suuresti käsitellyt sähköautojen latausaikoja. Näistä kaksi nousee omilla tavoillaan korkealle. Ioniqin CCS-liittimellä tapahtuva DC-pikalataus on jopa 100 kW:n tehoista, kunhan kohdalle sattuu sellainen pikalaturi. Volkswagen ja Nissan saavat DC-latureista enimmillään 40-50 kW:n tehoista latausta. Zoesta DC-lataus puuttuu kokonaan. DC-latauksessa on myös sellainen piirre, että se hidastuu akun täyttymisen myötä jonkin verran. Vertailun autoista kuitenkin kaikki lataavat kokemusteni mukaan noin esimerkiksi 80% varaustasoon asti vielä vahvalla nopeudella.

TM:n vertailussa saavuttamilla maantieajon kulutuksilla nämä tarkoittavat esimerkiksi latausaikoina seuraavaa kuvitteellisella 400 km ajomatkalla. Ioniq tarvitsee tuolla matkalla vain 13 minuutin lataustauon olettaen, että reitille sattuu 100 kW tehoinen CCS-pikalaturi. VW e-Golf tarvitsee toiseksi lyhyimmän lataustauon, noin 19 minuuttia. Leaf ja Zoe kamppaillevat pidemmästä lataustarpeesta. Todellisuudessa Leaf jää merkittävästi heikommaksi, koska olen laskenut nämä käyttäen TM-vertailussa käytettyjä akkukapasiteetteja. Leafin 30 kWh akusta on todellisuudessa käytettävissä vain 28 kWh, kun väittäisin kokemuksellani muissa olevan täydet kapasiteetit myös todellisuudessa käytettävissä. Lisäksi Leafia joudutaan lataamaan ainoana kahdesti tuolla matkalla, ja lataamisajan lisäksi kertyy siis kaksinkertainen siirtymäosuus aikaan lisää.

Tuo oli siis teoreettinen lähestyminen matka-ajon tarvitsemiin pikalatauksiin TM:n saamien kulutuslukemien perusteella. Käytännössä asiassa on kuitenkin useampia muuttujia. Jos näillä kaikilla autoilla lähdettäisiin Helsinki-Vantaan lentoasemalta täydellä akulla kohti pohjoista, vaikka Pihtiputaalle (n. 400km), niin latauspaikkojen sijainnit muuttaisivat jo hieman kuviota. Autoista TM:n kulutuksen perusteella VW e-Golf ja Zoe pääsisivät Jyväskylän Kivääritehtaankadun pikalaturille ensimmäiseen ja ainoaan tarpeelliseen pikalataukseen. Leaf ja Ioniq pitäisi ladata jo Hartolan Nesteellä ja siitä on vielä 221 km Pihtiputaalle. Ioniq pääsisi tuon ilman toista välilatausta, jos sen lataisi 100% täyteen Hartolassa. Leaf siis tarvitsee joka tapauksessa Jyväskylästä sen toisen latauksen. 

Ja vielä käytännön kokemuksen sanelema rehellinen toteamus. Nämä TM:n mittaamat kulutukset tulevat ylittymään todella helposti matka-ajossa. Vantaalta lähtiessä on moottoritietä, jossa nopeusrajoitus on 120 km/h kesällä, eikä näistä yksikään auto kulje moottoritienopeutta läheskään noin pienellä kulutuksella. Sade ja talven kylmyys myös nostavat kulutusta merkittävästi. 

Zoe taasen erottuu edukseen 22 kW:n tehoisella AC-laturilla. Lataamisen helppous ja nopeus kääntyy toisin päin, jos auton käyttö on pääosin sellaista, että päivittäiset ajot jäävät alle 300 km. Zoen saa ylivertaisen nopeaa AC-latausta minkä tahansa marketin laturista vaikka kaupassa käynnin aikana ja sen akku on erittäin nopeasti aina uudelleen täynnä ihan normaalien asiointilatausten kautta.

Pieniä asiavirheitä vertailussa

Sähköautovertailuun oli lipsahtanut myös yksi pieni asiavirhe sivun 38 kuvatekstiin. Toisin kuin kuvatekstissä kerrotaan, niin kyllä Suomessakin jo saisi yli 40 kW-teholla AC-pikaladattua Zoe-sähköautoa. kyse on siitä, että Suomen maahantuoja ei tuo tällä tehokkaammalla sisäisellä laturilla varustettua versiosta Zoesta Suomeen. Kysyessäni sain perustelun, että tässä mallissa on kuluttavampi moottori, eikä siinä ole kylmiin olosuhteisiimme vaadittuja varusteluita.

Toinen todennäiköinen sisältövirhe on sivun 29 toimintamatkakuvaajassa. Siinä Nissan Leafille on esitetty vain kahden kilometrin ero toimintamatkaan taajamassa ja maantiellä. Tämä ei ole kokemukseni mukaan lainkaan Linjassa Leafin kulutuksen kanssa, kuten tämän toimintamatkakuvaajan yläpuolella oleva kulutuskuvaajakin osoittaa. Siinä ylemmässä kuvaajassa on uskottavat kulutukset Leafille.

Kolmas virhe on sivun 25 tekniikkaa-taulukossa. Siinä on vapaan autoedun verotusarvot laskettu huomoimatta Vero.fi sivulla näkyvää kohdan 7.5.4 Sähköauto käyttökustannukset kohtaa. "käyttökustannusten osuudesta vähennetään 0,08 euroa kilometriltä tai 120 euroa kuukaudessa, jos auton ainoa mahdollinen käyttövoima on sähkö (luontoisetupäätös 17 § 3 momentti)." Edelle kopioimani teksti koskee täyssähköautoja. Esimerkiksi Ioniq Electricille Vero.fi sivun autoetulaskuri antaa vapaan autoedun verotusarvoksi 605 euroa 500 euron lisävarusteilla. TM:ssä on ilmoitettu 745 euroa.

Yhteenveto

TM:n vertailu oli kaikin puolin kirjoitettu mielestäni taitavasti ja sähköautojen erityisominaisuuksiakin huomioiden sortumatta kuitenkaan aliarvioimaan niiden käytettävyyttä.

Hienoa, että TM on nyt siis siirtynyt myös sähköautoaikaan. Ehkä nämä pian eivät enää ole useimmille kummajaisia, joita pitää monien esimerkiksi sosiaalisen median kanavissa henkeen ja vereen vastustaa.