Talvella mökkeilemään sähköauto Hyundai Ioniqilla, 280 km matkatarina

Toimiiko sähköauto Suomen talvessa vuonna 2017 myös mökkeilevälle kansalaiselle?

Edellisiin matkatarinoihin olen kirjoittanut:

• Nissan Leaf 24 kWh -sähköautolla sama matka mökille kesti 10 tuntia :-) Vaatii jo hieman harrastuneistuutta kieltämättä. No onneksi minulla sitä riittää.
• Samalla viikolla koeajon matka-ajoa myös 30 kWh Leafilla saman matkan ja vähän enemmänkin. Tuolla 30 kWh Leafilla lataamisiin olisi mennyt aikaa 56 minuuttia, eli se oli jo erittäin kätevää sähköautoilua.

Lähdin nyt siis ottamaan selvää miten tuo mökkimatka sujuu uudella Hyundai Ioniq Electricillä. Olen saanut lukea etukäteen useita kirjoituksia, joissa kehutaan Ioniqin olevan erityisen energiatehokkaan ja siten saavuttavan erinomaisia toimintamatkoja, vaikka akku onkin vain 28 kWh kokoinen.

Auto on maahantuojan lehdistöauto ja julkaisen myöhemmin autosta tarkemman esittelyn. Tämä tarina keskittyy sen soveltuvuuteen perheen noin 280 km mökkimatkalla Viitasaarelle. Reitin varrella on vain yksi pikalaturi.

Sähköauton arkikäyttöä 

Matkalle lähtöä edelsi tietenkin normaali arkinen työpäivä, jonka aikana ajoin työmatkojen lisäksi myös pari työkeikkaa Ioniqilla. Työpaikallani saan auton Type2-lataukseen, josta Ioniq osaa hyödyntää 6,6 kW lataustehoa sisäisellä laturillaan, joten töistä lähtiessä akku oli käytännössä täynnä.

Kotimatkani noin 40 km jälkeen akussa oli 91% lataus ja auto laitettiin saamaan schuko-latausta, eli normaalia pistorasiasähköä autokatoksessa. Ioniqin schuko-laturissa kerrotaan laitteen ottavan enintään 12A latausvirtaa, joten hidastahan se pistorasialataaminen on sähköautolle edelleen.

Kotona tehtiin normaaliin tapaan päivällistäminen ja auton pakkaaminen, joka kesti noin 1,5 tuntia.

Hyvin tilaa ja kantavuutta

Vaikka tavaratila näyttää ensivilkaisulla Leafiini verrattuna pieneltä, osoittautui se hyvin tavarat sisäänsä vetäväksi. Muoto on matala, mutta tilalla on pituutta vastaavasti enemmän. Kyydissä siis oli neljä henkilöä ja runsaasti tavaraa peräkontissa.

Sisätilat ovat mukavan väljät neljälle henkilölle etenkin. Epäilemättä kolmas takapenkkiläinen olisi hieman ahdistanut, kuten lähes kaikissa autoissa. Istuimet ovat erinomaisen ryhdikkäät ja rei'itetty nahkapinta on miellyttävää. Istuimissa on lämmitys myös takapenkkiläisille ja kuljettajaa hemmotellaan jopa ratinlämmityksellä. Molemmat etupenkkiliäiset saavat kesähelteillä helpotusta myös istuinten tuuletustoiminnon avulla. Kuljettajan istuimessa on sähkösäädöt sekä muistipaikat ja mukavuustoimintona istuin siirtyy taaksepäin oven avatessa.

Noin 280 km mökkimatkaan lähtö kello 17.20 ja akku 98% latauksessa

Matkaan siis lähdettiin hiukan ennen puoli kuutta ja akku ehti päivällisen ja lataamisen aikanan latautua lähes täyteen. Auton kertoma 98% lataustaso tarkoittanee noin 27,44 kWh sähköenergiaa. Kokonaismatkaa olisi edessä noin 280 km, koska navigaattorin ennakoiman lisäksi matkaa tulee Jyväskylän pikalatauksesta sekä siitä, että mökin päässä kierretään hiukan pidempää, mutta nopeampaa reittiä viimeiset hiekkatieosuudet.

Pian matkaan lähdön jälkeen pystyin huomaamaan, että Ioniq on mukava auto ajaa matkaa myös kuormattuna. Ohjaus on edelleen sopivassa suhteessa herkkä ja tunnokas. Suuntavakaus on ihan riittävällä tasolla ja autossahan on jopa ohjausavustin, joka jopa kääntelee rattia.

Koska oletuksena jo oli, että Ioniqilla ei tule olemaan ongelmia päästä kotoa Jyväskylään, päätimme mennä pidempää, mutta hieman nopeampaa reittiä ajaen 325-tietä ensin Kuhmoisiin ja sitten siitä Jämsän kautta Jyväskylään. Omalla Leafillani siis joudun aina ajamaan Länkipohjan pikkuteiden kautta, koska sieltä kautta matka on niin paljon lyhyempi, ja silti joudun talvella lataamaan Jämsän nesteen Type2-rasiasta.

Jämsän kohdalla jo sähköautoilijaa hymyilyttää

Vaikka siis ajoimme pidempää reittiä ja täysin muun liikenteen ja nopeusrajoitusten sallimia nopeuksia sekä täydet mukavuuslämmöt päällä, niin Jämsän kohdalla voi vain hymyillen ohittaa latauspaikan ja jatkaa matkaa Jyväskylää kohti. 

Akkua nimittäin oli vielä jäljellä 54% ja auto kertoi sillä vielä päästävän 103 km matkan verran ja jäljellähän Jyväskylään oli enää noin 60 km verran. Ioniqin toimintamatka-arvio tuntuu pitävän merkittävästi paremmin paikkaansa, kuin Leafissa.

Autossa oli koko matkan ajan mukavan lämmin ja lämmityslaitteelta oli automatiikalla pyydettynä koko ajan 21 ºC. Huomiona matkalla tehtiin myös, että auto piti ikkunat erittäin hyvin huurteettomina koko matkan ajan.

Jyväskylään pikalataamaan CCS-kaapelista DC-sähköä

Jyväskylän Kivääritehtaankadulla on Keski-Suomen ainoa pikalaturi. Onneksi siinä on myös CCS-kaapeli tarjolla, joten sinne. Operoijana laturilla on Virtapiste ja minulla on jo valmiiksi latauksen aktivointiin tarvittava RFID-kortti olemassa.

Laturille saapuessa autossa oli 24% lataus, eli noin 6,72 kWh energiaa. Laturin aktivointi ja latautumisen käynnistyminen sujuivat ilman mitään ongelmia, kuten kaikki muutkin latauskerrat viimeaikoina ovat sujuneet.

Ioniq sai tästäkin laturista lähes 50 kW latausvirtaa lähes 94% lataustasoon asti. Hieman se hidastui loppua kohti. Meille olisi riittänyt paljon lyhyempikin lataus, mutta vessa ja muu virkistäytymistaukomme kesti 34 minuuttia. Tuossa ajassa akku ehti täyttyä 91% tasolle, joten matkan jatkuessa akussa oli noin 25,48 kWh energiaa. Laturi kertoi, että otimme siitä sähköä 22,45 kWh ja tuossa määrässä on lataamisen aikainen lämmitys sekä hukkaenergia jo mukana. Ioniqhan osaisi hyödyntää jopa 100 kW-tehoista DC-latausta, jos laturi sitä tukisi.

Loppumatka 132 mökille voi jatkua ja akussa on runsaasti ylimääräistäkin sähköä

Loppumatkaan olisi siis riittänyt paljon vähäisempikin sähköenergian määrä, mutta eipä se tuolla akussa mitään haittaakaan tee. Loppumatkankin pystyi siis ajelemaan täysin miettimättä toimintamatkan riittävyyttä. 

Sähköä kului maantieosuuksilla 14,1 kWh/100 km ja ajossa käytettiin koko ajan muun liikenteen ja nopeusrajoitusten mukaisia nopeuksia sekä koko ajan ohjaamossa oli mukavan lämmin. Viimeiset noin 30 km hiekkatieosuus ajettiin upottavassa sohjossa ja se nosti koko matkan keskikulutuksen 14,3 kWh/100 km tasolle.

Mökkitien lähestyessä maisema muuttui mukavan talviseksi ja perille kello 21.28 päästyämme akussa oli vielä 28%, eli 7,84 kWh.

Paluumatkalle lähtö ja matkalla mummolassa kyläily Jyväskylässä

Paluumatka oli aivan yhtä jännityksetön sähköautoilijalle, kuin menomatkakin. Mökiltä lähteissä pakkasta oli noin -7ºC. Ennen lähtöä kohtasin vielä kerran yhteen Ioniqin harvoista puutteista. Nimittän sen lämmityslaitetta ei ainakaan vielä voi Euroopan alueella ohjata matkapuhelimesta ja kun siihen on jo Leafin kanssa tottunut, tuntuu se suurelta puutteelta. No mökin pihassa ongelma ei ollut oikeasti suuri, auto vain piuhassa lämpiämään noin 10 minuuttia ennen lähtöä. Jo vähän reilun 7 minuutin päästä ikkunat olivat sulaneet ja sisällä oli mukavamman lämmintä lähtöä varten.

Jyväskylässä pysähdyimme ensin pikalaturille ottamaan pikasähköä, vaikka kyläilyaikamme olisi riittänyt P-Paviljongista Type2-lataamisellakin akun täyttymiseen. Halusin kuitenkin testata CCS-laturia jälleen, koska olen lukenut niin usein niiden ongelmista. Tälläkin kertaa CCS-lataus toimi täysin moitteetta ja hyvällä teholla.

Sen sijaan P-Paviljongin Type2-laturit jälleen toimivat huonosti ja lataus keskeytyi 30 minuutin välein. Kyläilypaikkamme on niin lähellä parkkihallia, ettei tuo ollut minulle suuri ongelma, koska siis olin ottanut pikalaturista akun ensin 80% täyteen. 

Tämä kuitenkin konkretisoi sitä ajatustani, että sähköatoa harkitsevan kannttaa ensisijaisesti pyrkiä mitoittamaan akun koko siten, että säännöllisesti toistuvat mökki- ja mummola matkat  ja muut vastaavat pystyy ajamaan ilman välilatauksia. Täst johtuen koen tärkeäksi itseäni ja tulevaa seuraavaa sähköautoni päätöstä varten, että vielä kokeilen esimerkiksi Zoen 41 kWh akun toimivuuden omassa käytössäni. Tiedän, että tuo ajatukseni rajaa todella paljon sähköauton ostajapotentiaaleja, mutta haluan omissa tarinoissani antaa realistista kuvaa sähköautojen toimivuudesta. 

Yhteenveto noin 560 km mökkimatkasta Ioniqilla

Edestakaisin mökkimatkaa Ioniqille siis kertyi noin 560 km ja paikallisajoja noin 150 km vielä päälle.

Tämän perusteella teen oman kokemukseni perusteella johtopäätöksen Ioniq on erinomainen auto matkailuun. Se on hyvä ja hiljainen jaa ja tarjoaa matkustajille sekä kuljettajalle mukavaa viihtyvyyttä matkalla.

Maantiejossa toimintamatka olisi ollut lähes 200 km. Menomatkalla noin 280 km mökkimatkalla leudossa, mutta märässä talvikelissä sähköä kului 21,28 kWh kotoa Jyväskylään sekä noin 17,64 Jyväskylästä mökille ajaessa. Yhteensä siis sähköä kului noin 38,92 kWh. Paluumatka oli -7C pakkasessa lähtien, mutta kuivassa auringonpaisteessa ja sähköä kului vain aavistuksen enemmän.

Voin suositella Ioniqiin tutustumista yhä usemmalle sähkautoista kiinnostuneille. Jos säännöllinen, siis päivittäin tai viikoitain toistuva matka-ajosi on alle 200 km, tarjoaa Ioniq reilusti alle 40 000 euron hintaan kattavan varustelun ja erittäin vaivattoman autoilun eväät.

Mielenkiinnolla jään odottamaan Renault Zoen ja VW e-Golfin sekä tulossa olevan uusiutuvan Leafin koeajoja samalla mökkimatkalla. Kieltämättä edelleen Zoen 41 kWh akku houkuttelee kovasti, koska sillä olisi päässyt Leafin energiatehokkuudella perille asti ilman yhtään välilatausta. Toisaalta Zoe kuluttanee enemmän sähköä nimenomaan maantieajossa.

Kannustan ottamaan Ioniqin pitkälle koeajolle ja selvittämään sen soveltumisen omaan käyttöön. Itselleni tämä oli blogitarinan kirjoittamisen lisäksi myös aito omaan käyttöön liittyvä koeajo. Tämä Viitasaarelle tapahtuva mökkimatka on se haastavin tehtävä omalle sähköautolleni. Kun seuraavan sähköautoni vaihdan, tiedän jo nyt sen pystyvän tähän mökkimatkaan hyvin vaivattomasti.

Olen jo aloittanut listaa tulevan sähköautoni valintaan ja Ioniq menee nyt ylivoimaiseksi ykköseksi. Oma listani mielellään alle 40 000 euron sähköautoista on nyt seuraava:

1. Ioniq Electric - erinomainen auto, melkein riittävä toimintamatka, vain yksi lyhyt latauspysähdys. Harmillisesti vain 6,6 kW AC-laturi ja lämmityksen etäohjaus puuttuu.
2. Nissan Leaf 30 kWh - ok auto, mutta häviää autona Ioniqille monin tavoin. Vaatii kovilla pakkasilla myös Jyväskylän pikalatauksen lisäksi myös yhden tai jopa kaksi välilatausta. Ei hyvä siksi.
3. BMW i3 94 Ah on haukska pikkuauto, jonka tilat meille riittäisivät täysin. Sen energiataloudellisuus ja isompi akku olisivat ok, mutta hinta karkaa varusteltuna harmillisesti Ionigia niin paljon korkeammalle, että häviää siksi jopa Leafille minun asteikossani.

• Zoe 40 tulee olemaan mielenkiintoinen kokemus. Tulee omassa arvoasteiossani vahvasti kammpailemaan kärkisijasta. Saa nähdä.
• VW e-Golf tulee myös kamppailemaan vahvasti kärkisijasta. Ennakkoon haittaa tekee omassa arvoasteikossani Ioniqia kalliimpi hinta, joka asettuu i3:sen kanssa samaan luokkaan.
• Tuleva uusi Nissan Leaf tulee olemaan se olennaisin, jonka toivon näkeväni vielä tämän vuoden puolella ja sen jälkeen teen hankintapäätökseni.