Vain 3,6 millilitran päässä voitosta - Toyota EcoRun 6.10.2018

OMG! Nyt täytyy sanoa että tämä pihtaaja yllätti ja ylitti itsensä täysin! Sijoituin Toyota EcoRunissa toiseksi ja päihitin samalla kaikki EcoRun Modern Cupin kilpailijat, jotka ovat ajaneet koko kauden hybrideillä.

Hauskinta tässä on, että lähdin Toyota EcoRuniin täysin harjoittelematta ja ajatuksella, että kunhan nyt käyn ajelemassa. En odottanut minkäänlaista menestystä, sillä viime vuoden kisa ei mennyt kovin hyvin ja tuntui etten vain pystynyt omaksumaan hybrideille optimaalisinta ajotapaa. Mikä se edes on?

Tavallisuudesta poikkeva taloudellisuusajokilpailu

Toyota EcoRunin konsepti on hyvin erilainen verrattuna perinteisiin taloudellisuusajokilpailuihin. Kerroin siitä jo viime vuonna blogissani, mutta pääpiirteissään ideana on, että kaikki kilpailijat ajavat lyhyen reitin vuoron perää järjestäjän tarjoamilla Toyota Auris Hybrideillä. Autoja ei tankata, vaan kulutus katsotaan Toyotan Hybridikoeajojärjestelmästä Drivecosta.

Kilpailuun pääsi osallistumaan kahta reittiä: menestymällä jälleenmyyjillä järjestetyissä karsintakilpailuissa tai kilpailemalla Autoliiton EcoRun Cupissa. Jokaisesta kuudesta autoliikkeestä kisaan kutsuttiin kolme parasta eli yhteensä 18 henkeä. EcoRun Cup -kilpailijoille oli puolestaan varattu 12 paikkaa.

Siinä missä normaalit EcoRun kilpailut maksavat 80-100 e / autokunta, Toyota EcoRun oli kokonaan Toyotan osallistujille sponsoroima. Riitti kun järjesti itsensä kilpailupaikalle, niin kaikki muu tarjottiin.

Toyota EcoRuniin oli tuotu hyviä uudistuksia tälle vuodelle. Järjestäjät olivat selkeästi lukeneet viime vuoden palautteet ja kehittäneet kilpailua sen perusteella.

Viime vuonna vain kuusi parasta kilpailijaa pääsi finaaliin. Tänä vuonna kaikki saivat ajaa reitin kahdesti ja pienempi kulutus huomioitiin lopputuloksissa.

Tämä oli mielestäni todella hyvä uudistus, sillä nyt ekalla kierroksella ehti ottaa tuntumaa autoon ja reittiin ja toisella kierroksella vielä parantaa. Itse asiassa kaikki kilpailijat ajoivat paremmin toisella kierroksella.

Kilpailureitti oli 17,9 km pitkä ja sisälsi myös muutaman kilometrin hiekkatietä. Matka oli edelleen minun makuuni turhan lyhyt, mutta oli siinä sentään huomattava parannus viime vuoden 13,5 km pituiseen reittiin.

Lyhyelle reitille mahtui myös mukava hiekkatiepätkä.

Matkan pidentäminen edelleen ei ole oikein mahdollista ilman, että järjestäjät satsaisivat vielä useampaan autoon. Kilpailijoiden odotusaika kasvaa muuten liian pitkäksi. Nyt Auriksia oli käytössä kuusi kappaletta, minkä lisäksi oli yksi Yaris Traditional Cup -kilpailijoita varten.

Lyhyellä matkalla kaikki ylimääräiset liikennetilanteet vaikuttavat auton lopulliseen kulutukseen.

Oli tosi hyvä, että reittiä oli vähän uudistettu viime vuodesta niin, ettei reitti koukannut enää läheisen liikenneympyrän kautta, jossa pyörii muutakin liikennettä. Myös Vesijärven Auton pihassa ajamista oli kehitetty niin, ettei parkkipaikalta tarvinnut ajaa lähtöruutuun vaan kierrettiin selkeästi koko rakennus ja pysähdyttiin ja lähdettiin kahdesta jonosta.

Saapuessani maaliin seuraava tiimi oli jo odottamassa autoa.

Modern vai Traditional Cup?

EcoRunissa kilpaillaan kahdessa cupissa: hybridiautoille tarkoitetussa Modern Cupissa ja tavallisten bensa- ja dieselautojen Traditional Cupissa.

Viime vuoden Toyota EcoRunissa myös Traditional Cupin kisaajat ajoivat hybrideillä. Kaikki eivät kuitenkaan pitäneet siitä, koska hybridillä ajaminen on erilaista kuin tavallisella autolla.

Tänä vuonna neljälle parhaalle Traditional Cupin kilpailijalle olikin järjestetty mahdollisuus ajaa kisa tavallisella bensakäyttöisellä Yariksella ja kerryttää sillä Cup-pisteitä omaan luokkaansa.

Minun oletettiin osallistuvan Traditional Cupin kilpailuun, sillä se olisi ratkaissut Cup-sijoitukseni. Valitsin kuitenkin Modern Cupin, koska on paljon hauskempaa kilpailla luokassa, jossa on paljon osallistujia - sekä lajin harrastajia että liikkeistä mukaan tulleita - kuin neljän kisaajan miniluokassa. Cupin pisteillä ei ollut minulle merkitystä, vaikka olinkin niissä ennen Toyota EcoRunia jaetulla kakkossijalla.

Olen sitä mieltä, että Traditional Cupin ottaminen osaksi Toyota EcoRunia on päälle liimattu idea, jolla koitetaan pitää lajin harrastajat tyytyväisenä. Kaikille Traditional Cupin kilpailijoille ei kuitenkaan ollut paikkaa kisassa. Näkisin mieluummin Toyota EcoRunin kokonaan cup-kilpailujen ulkopuolisena taloudellisuusajokilpailuna, koska se eroaa muista kilpailuista niin paljon. 

Modern Cupin Auris ja Traditional Cupin Yaris valmistautumassa kilpailuun.

Kilpailun kulku

Ajoin ensimmäisellä kierroksella 4,0 l/100 km kulutuksen, mihin olin varsin tyytyväinen. Ajaminen sujui muuten mukavasti, mutta märällä hiekkatiellä meno oli tosi tahmeaa ja kulutusmittari näytti pahimmillaan 4,8 l/100 km.

Muutama sata metriä ennen reitin puolivälissä U-käännöstä keskelle tietä oli pysähtynyt vierekkäin kaksi pickuppia, joiden kuskit keskustelivat toisilleen avoimista ikkunoista. Oli pakko jarruttaa ja odottaa, että toinen auto ajoi syrjään.

Kun olin minuutin päästä palaamassa takaisin, pickupit olivat ajaneet tielle takaisin vierekkäin. Ette yhtään parempaa hengauspaikkaa löytäneet?! Tällä kertaa toinen auto onneksi väisti nopeammin eikä siihen tarvinnut juuri hidastaa.

Älkää nyt siihen pysähtykö!

Toisella kierroksella kaikki kilpailijat ajoivat ensimmäistä pienemmän kulutuksen, mihin ilmeisesti myötävaikutti sekä kelin että autojen lämpeneminen. Autoilla oli kyllä ajettu aamulla lämmittelyksi sama lenkki järjestäjien toimesta, mutta nähtävästi se ei riittänyt, sillä jo ekan kierroksen tuloksissa oli havaittavissa, että aamun viimeiset kilpailijat ajoivat järjestäin pienempiä kulutuksia kuin ensimmäiset. 

Toisella kierroksella melkein kaikki meni nappiin ja ajoin kulutuksen 3,6 l/100 km. Olin siihen tosi tyytyväinen, mutta en ikimaailmassa olisi uskonut, että se riittäisi kärkikahinoihin.

Lenkin ainut pieni hidaste oli autoliikkeen pihassa koeajolta palannut pariskunta, joka peruutteli rauhassa Fordia takaisin parkkiruutuun juuri meidän reittimme kohdalla. Onneksi en ollut ehtinyt kiihdyttää pihassa mitään isoja vauhteja ja auto kulki siinä vaiheessa sähköllä, joten riitti että nostin vähän jalkaa kaasulta ja koukkasin Fordin nokan ohi juuri kun se alkoi peruuttaa ruutuun.

Hiekkatie oli toiselle kierrokselle tultaessa ehtinyt kuivua eikä auto tarttunut siihen enää. Asfaltille palatessa kulutusmittari näytti vain 4,1 l/100 km samassa kohtaa missä se oli ollut edellisellä kierroksella 4,8 l/100 km.

Fiilikseni kakkoskierroksen jälkeen. :)

Miksi tämä vuosi meni niin paljon paremmin kuin edellinen?

Luulen, että yritin viime vuonna ihan liikaa!

Koitin silloin saada auton vaihtamaan mahdollisimman usein sähköajolle. Lisäksi rullasin välillä vaihde vapaalla, koska joku oli vinkannut että sillä tavalla saisi tiputettua kulutusta myös hybridillä. (Toimii ainakin perinteisillä autoilla.) Nopeus tippui useamman kerran liian alas ja sitä piti sitten kelailla takaisin.

Tänä vuonna lähdin reitille rennolla otteella ilman sen suurempia tavoitteita, sillä en uskonut menestymismahdollisuuksiin. Kunhan nyt käyn ajelemassa! Ajatuksena oli vain ajaa sen verran taloudellisesti kuin pystyn ilman turhia kikkailuja. 

Aiemmasta oppineena pyrin pitämään nopeuden koko ajan samana enkä antanut sen tippua liiemmin ylämäissäkään. Tämä on varmaan isoin asia, mihin olen tänä vuonna keskittynyt kaikissa kilpailuissa ylimääräisen puhumisen välttämisen lisäksi.

En myöskään koittanut jatkuvasti vaihtaa energianlähdettä polttomoottorista sähköön, vaan annoin auton mennä enimmäkseen omalla painollaan. Ekalla kierroksella en edes muistanut asiaa vasta kuin paluumatkalla! 

Sähkökäyttöä koitin tarjota autolle paikoissa, joissa tie alkaa viettää alas tai nopeusrajoitus tippuu.

Sähkölle vaihtaminen tapahtuu nostamalla jalka kaasulta ja palauttamalla se heti takaisin. Jos kuormitusta ei ole paljon, polttomoottori sammuu ja energia otetaan akusta. Auto vaihtaa sähköön toki ilman tätä temppuakin, mutta myöhemmässä vaiheessa. Suurimmaksi osaksi onnistuin vaihdattamaan energianlähteen oikeilla hetkillä, sillä vain pari kertaa auto palasi bensakäytölle heti sähköllä poikkeamisen jälkeen. 

Tulokset - niin pienestä kiinni!

Toyota EcoRunin tuloslaskentaa oli uudistettu tälle vuodelle niin, että kulutuksessa huomioitiin myös hybridiauton akun varaustila.

Jos akussa oli maaliin tullessa enemmän varauksesta kertovia tolppia (1-8 kpl) kuin lähtiessä, kilpailijan kulutusta vähennettiin 0,055 l/100 km/tolppa. Vastaavasti ajon aikana vähentyneet tolpat kasvattivat kulutusta. Se miten juuri tuohon kulutuslukemaan per tolppa oli päädytty ei ole tiedossani.

Akun varaustilan huomiointi oli mielestäni hyvä idea. Kun kaikki ajavat samoilla autoilla, voi yksi käyttää akun tyhjäksi ja seuraava kilpailija sitten kärsii siitä, kun ei olekaan sähköä jolla ajaa. Pieni miinus tosin kilpailun järjestäjille siitä, että tästä säännöstä ei kerrottu missään vaan se selvisi vasta kun television ruudulla alkoi näkyä tuloksia.

Ensimmäisellä kierroksella autoni akku näytti sekä alussa että lopussa kolmea tolppaa, joten Drivecon antama kulutus hyväksyttiin sellaisenaan. Toisella kierroksella akun varaus tippui yhdellä tolpalla, joten 3,6 l/100 km kulutukseeni lisättiin 0,055 l/100 km, minkä seurauksena lopputulokseni oli 3,66 l/100 km.

Kilpailun voitti Kuopion autokaupan alkukarsinnasta kilpailuun päässyt Valtteri Latvanen. Hänen kulutuksensa oli 3,7 l/100 km, mutta koska akun lataus kasvoi ajon aikana yhdellä tolpalla, hän sai siitä etua niin että hänen lopputuloksensa oli 3,64 l/100 km.

Valtteri kertoi, että hänen taktiikkansa oli ladata toisella kierroksella akkua niin paljon kuin pystyi, että saisi sitä kautta pienemmän kulutuksen. Jännä taktiikka, joka selkeästi kannatti!

Meidän kulutuseromme oli 0,02 l/100 km verran. Laskin, että se tarkoittaa 3,6 millilitraa polttoainetta 17,9 km kilpailureitillä! Täysin teoreettista näin pienien kulutuserojen laskeminen kyllä on.

Vaikka ylitin ja yllätin itseni täysin kilpailutuloksellani, niin kyllähän se vähän harmittaa, että voitto jäi niin pienestä kiinni. Mutta eipähän tarvinnut ottaa rumaa pystiä hyllylle pölyä keräämään. :’D 

Hienointa kilpailussa oli huomata, että mä todella osaan ajaa taloudellisesti!